Messerchmitt 109-lentäjä Torsti Tallgrenin vierail Virtuaalilentäjät ry:n Urban Blitz 2002 -talvitapahtumassa Tampereella 2. helmikuuta 2002. Ohessa hänen pitämänsä pieni puhe läsnäolijoille, jossa hän kertoo hieman Mt-lentäjien koulutusohjelmasta sodan jälkeen.

Urban Blitz 2002 -tapahtuman sivut löytyvät osoitteesta www.compart.fi/icebreakers/blitz02report.html.

Nauhoitus: Jukka O. Kauppinen
Nauhan purku: Jari Matti "Jazs" Taskinen

Copyright VLeLv Icebreakers / Virtuaalilentäjät r.y. / Finnish Virtual Pilots Association 2002.
 

Ensinnäkin yleistä, meitä koulutettiin siis yksittäistaisteluun. Hyökkääjä ja puolustaja olivat saman arvoisia, se oli yksi koulutuksen kohde. Sitten oli nopea hyökkääjä, ketterä puolustaja; sitä harjoiteltiin. Ketterä hyökkääjä, nopea puolustaja; sitä treenattiin. Sitten oli osaston taistelu; hävittäjiä vastaan, suojausta vailla olevia pommikoneita vastaan, hävittäjien suojaamia pommikoneita vastaan, sitten annettiin myös täsmäohjeet näistä.

Sitten oli hyökkäys. Havainto maalista, nopea oman aseman määritys, pyrkimys yllätykseen, yllätys puoli voittoa, hyökkäys opitun mukaisesti. Sitten treenattiin näitä kovasti. Suoraan takaa, takaa alhaalta, takaa ylhäältä, edestä alhaalta, suoraan edestä, edestä ylhäältä, sivuilta. Ja mikäli itse on joutunut maaliksi, niin torjunta ja väistö. Sitten hävittäjät suojaus- ja saattotehtävissä, kahdeksan erillisohjetta siitä. Ja sitten esimerkiksi kiintopallojen tuhoaminen, todettiin että sen on vaikea tehtävä. Suojana yleensä voimakasta it-tulta ja hävittäjiä.

Ja sitten tässä on tämmönen näyte koulutusohjelman sisällöstä, se on niinkuin poikkeustapauksia varten. Lähetetään yksi partio, yhtä kuin kaksi konetta ja yllätyshyökätään suurella nopeudella ja ammunta aloitetaan kaukaa noin viidestäsadasta metristä, päinvastoin kuin ilmataistelussa. Tässä oli siis kiintopallojen tuohoamisesta kysymys. Kirkkaalla säällä lähestytään pinnassa tai pilvessä, jos on. Myöskin pallon korkeus määrää lähestymistavan. Hyökkäys siltä suunnalta, missä tiedetään tai oletetaan it:n olevan heikointa.

Näin perusteellista tämä koulutus ja nämä ovat vaan otsikoita tässä, mulla on neljäkymmentä sivua kirjoitettua tekstiä näistä kaikista tapahtumista. Siellä on hyvin tarkoin määritelty kaikki tavat, kaikki konetyypit, millä tavalla niitä vastaan hyökätään. On sitten pommikoneita, hävittäjiä tai mitä hyvänsä. Meidän koulutuksemme oli erittäin peruusteellista ja perustui tosiasioihin. Nämä kaikki olivat viime, toisen maailmansodan lentäjien luentoja ja kokemuksia ja ne ovat kyllä muistiin merkitty.

Sitten oli tämä henki, josta äsken sanoin. Sehän oli ilmavoimissa tärkeä ja on tänä päivänä tärkeä. Ja sehän on edelleen hyvä. Siellähän ei sillä tavalla sotilasarvoja noteerata, siellä on kersantit ja kenraalit samassa pöydässä niinkuin Karhusen Jopen hautajaisissa. Siellä ei ole olemassa tällaisia arvoja vaan se on sitä kaveruutta ja toveruutta ja vapaata keskustelua.

Ja tässä laittasin tota kaksin kertaisen ritarin Hasse Windin rakentavan käytöksen ohjeita. Hän oli jo sodan aikana tämmönen ritari, niin hän määritteli, että miten pitää käyttäytyä että kaikki menisi hyvin. Ja hän kertoi että:

”Heti ensimmäisenä päivänä tervehditään oman lentueen koko henkilökuntaa ja toisena päivänä naapurilentueen väkeä, tämän jälkeen kalustoon tutustuminen” ja sillä tavalla. Että halusin vaan kertoa että tällasta homma se oli silloin. Kiitoksia vaan.