Pikahakemisto: [ Antti Platan Ukrainassa | Muistiinpanoja matkan varrelta | Muuta tietoa | Matkaan liittyviä asiakirjoja | Valokuvia Antti Platanin albumista | Saatesanat]

Antti Platan elää yhä artikkelin julkaisuhetkellä.

Peter Platanin haastattelun ääninauhalta puhtaaksikirjoittanut Kirsti Syväniemi.
Tietokoneelle puhtaaksikirjoittanut Jukka O. Kauppinen.

Andreas Valentin Platan syntyi Saksassa Munchenissä 01.04.1911.
Platan oli Ukrainan matkalla erityisesti hyvän saksankielentaitonsa (Saksa äidinkieli) johdosta. Myöhemmin hän oli Ilmavoimien yhteysupseerina Saksassa / Berliinissä tehtävänään mm. Ilmavoimien hankinnat saksalaisilta.

Hänelle myönnettin SLM SLM 886/K84. SLM (tähystäjä) 05.06.1940, ohjaajatodistus 05.04.1942.

ANTTI PLATAN SUOMEN ARMEIJASSA:

• 1.9.1931 astunut sotapalvelukseen KkR:iin (Karjalan kaartin Rykmentti)
• 6.3.1932 - 6.6.1932 RUK:ssa res.ups.oppilas
• 6.6.1932 - 27.5.1933 Ilm RUK2 (täh. linja) Ilmasotaosasto II:ssa
• 27.5.1933 res.ups.kokelas
• 28.9.1933 res.vänrikki. Päiväkäsky. 56/33
• Tammikuussa 1940 res.luutnantti
• 6.5.1940 - 16.5.1941 Kadettikoulussa (Talvisodan jälkeen välirauhan aikana). Nimitys luutnantiksi.
• 8.1. - 4.12.1941 ups.ohjaajan peruskoulutus (Jatkosota syttyi kesäkuun lopulla 1941)
• 5.4.1942 Ilmavoimien sotilaslentäjätodistus N:o 886 Lentokoneen ohjaajalle.
• 17.7.1944 lentopäiväkirjasta ilmenee, että Antti Platan on ylennetty kapteeniksi.
• Ylennys majuriksi reservissä.

Majuri evp., ekonomi Antti Platan 90 vuotta 13.3.2001.

Haastattelun Ukrainan matkaa koskeva osuus on puhtaaksikirjoitettu tarkoin alkuperäisen mukaisesti, vain hieman kielioppia helpommaksi siistien. Antti Platanin värikäs kieli on kuitenkin säilytetty niin lukijoiden kuin murretutkijoiden iloksi.

Haastattelumateriaalin lisäksi Peter Platanin toinen isoisä, ahkera sukututkija Keijo Syväniemi, on koonnut Antti Platanin sotavuosia koskevan yhteenvedon. Yhteenvedossa mainitaan lähinnä konetyypit ja yksiköt päivämäärineen joissa Antti Platan palveli. Artikkeliin koostetaan ajan mittaan myös muita koneiden hakumatkaan liittyviä muistiinpanoja ja dokumentteja.

Antti Platanin haastattelu julkaistaan aikanaan kokonaisuudessaan Virtuaalilentäjät ry:n ilmailuhistoriasivuilla. Tästä kiitos Peter Platanille ja eritoten hänen kaukonäköisyydelleen isoisänsä haastattelun merkeissä.

- Entä jatkosota? Olitko siellä mukana?
Jatkosota, samahan se oli. Jatkosodan aikana lensin pitkänokka-Blenheimillä. Se oli pikkasen suurempi ja parempi kone kuin nämä lyhytnokkaiset. Pääasiallisesti lensin sitä. Mutta sittenhän mie lensin näillä venäläisillä DB-3:lla. Ja sitten mie olin DB-3F:llä, se oli siis se kaikista suurin kaksmoottorinen, mikä venäläisillä oli. Sellaisia myö käytiin hakemassa Bulgariasta - se oli vissiin 1942 syksyllä.
Se ol meleko reissu, täynnä kaikennäköistä. Se alkoi Luonetjärveltä, myö oltiin sillon laivueena. Sitten yhtenä iltana tuli ilmotus, se vielä sattu niin hyvin, et mie olin soittanut ja sopinut Toinin kanssa, että hää tulis sitten käymään siellä seuraavana päivänä Savonlinnasta. Kaikki tämä oli sovittu, että mie tuun vastaan Mikkeliin (?) ja niin pois päin, mutta illalla sanottiinkin että miun pitää lähteä Helsinkiin iltajunassa. No läksin tietysti ja Helsingissä annettiin sitten paperit. Myö saatiin Aeron kone meijän käyttöön, kun siellä oli viis konetta. Meit oli viisi ohjaajaa, olikohan kaksi tähystäjää ja viisi mekaanikkoa tai kk-ampujaa. Ja myö saatiin Aeron Junkers 52, sellainen kuuluisa Junkers. Se otti 14 matkustajaa, 3-moottorinen.
Se tuli meijän käyttöön ja sitten myö lähettiin seuraavana aamuna. Lennettiin ensiksi Varsovaan. Varsovassa oltiin yötä. Sitten edelleen Swalemskiin, edelleen Brianskiiin, se on niitä Ryssänmaan kaupunkeja, joka menee sinne etelänpäin. Olikos se Brianskin lähellä jossain, missä ryssän kone oli tehnyt pakkolaskun. Niitä oli isompi satsi, vissiin kaheksan konetta jotka olivat pommittaneet muistaakseni Unkarin pääkaupunkia. Niillä oli niin kova vastatuuli, että heiltä loppubensa. Ja ne sitten olivat laskeneet mikä minnekin ympäri sitä rajaseutua rintamalinjaa, mikä missäkin kunnossa.

Ja Brianskis myö saatiin yks kone siitä läheltä pellolta. Se oli ihan kunnossa, ne lensivät koneen sinne Brianskin kentälle. Sitten me saatiin vielä toinen Kurskista. Mistäs sitten yks saatiin, en muista enää. Sillä välillä vielä oli yks, mutta mie otin itellein sen kaiken viimesen koneen, joka oli Krementschugissa, se on Njeperin varrella.

Myö sit laskettiin pellolle sillä Junnulla, kun katottiin sinne ja saksmannit sano, et se on "flugklar Maschine", siis täysin lentokelpoinen. Mutta ei se mitä ollut. Siitä oli korkeusvakaaja palanut osittain, vasen potkuri oli irti ja fletneri oli täysin sekasin. Fletteri on sellane, jolla tasataan siis korkeus ja muut semmosilla pienillä korkeusvakaajilla niin, ettei konetta joudu käsissä pitämään. Se kun laitetaan ihan kuntoon, paikalleen, nin kone menee itestään. Ei tartte painaa eikä vetää muuta kun sitten, jos haluaa ales tai haluaa ylös.

No, mitäs myö, sitten montteerattiin pois koko korkeusvakaaja ja pantiin se Junkersiin. Se vietiin Harkowiin ja Harkowin raksmiehet laittoivat sen kuntoon. Myö itse, siis yks mekaanikko, kk-ampuja ja minä, jäätiin koneen luokse laittamaan sitten muuta kuntoon.
Potkuri myö saatiin paikalleen ja kuntoon ja muutenkin. Meidän täytyi laskea öljyt pois siitä ja tuoda uutta öljyä ja bensaa siihen. Meille tuli tankkiauto sieltä jostain, en tiedä tuliko Harkowista vai jostain lähempää. Myö saatiin muuten kone kuntoon ja sitten Junkers toi korkeusvakaajan. Viikon se kesti, kun ne laittoivat sitä kuntoon.

Myö asuttiin sen aikaa siellä. Ne ukrainalaiset oli hyvin ystävällisiä. Ne koitit narrata meijät - tulkaa heidän mökkiinsä asumaan - ja niin pois päin. Myö käytiin siellä, mutta sehän oli sellainen savimaja - ja siellä oli vuohet, lehmät ja kaikki elukat mitä olla saattaa. Ei siitä meijän nukkumisesta olisi mitään tullut. Mie sit sanoin, että kiitoksia paljon, myö ollaan niin hirveen tyytyväisiä kun työ meijät... Mut meijän täytyy vartioija konetta, ei myö voida täällä olla. Ja sitten mentiin koneen luokse. Siellä oli isoja talon kokoisia heinäsuovia, niin kuin tuon meijän saunamäen - mutta korkeampia! Ja myö sitten kaivettiin itsemme sinne sisään. Lentoturkki päälle ja siellähän nukkui hyvästi. Se nyt sattui, että yhtäkkiä tuntui naaman päällä jotain kylmää. Kun kädellä veti - hui jui! - hiiret painuivat sitten pois.

Siellä sitten se viikko odotettiin sitä peräsintä. Sitten myö laitettiin se kiinni. Mie sanoin, että kuulkaas nyt, tuo fletteri on niin iso homma - kun se on tällaisia pikkuisia pyöriä ja teräslankoja, että meijänhän pitää saada ne kaikki ihan paikalleen ja oikeille pituuksille, jotta se sitten pelaa. Ei helkkari soikoon, kyllä mie sen saan sillai, että mie vaan lennän sen Harkowiin. Ja mie menin sit yksinään siihen koneeseen ja starttasin. Sain pyrstön ylös, sitten se rupes pikkusen sip-sip-tsik - ei jaksa. Kone tulee, laahaa, vaikka tekisit mitä. Ei jaksa pitää. Ei sit auttanut kuin rullata takaisin ja selvittää sitä fletteriä. Meillä meni vielä kolme päivää sen kanssa. Mut sitten mie kyllä lensin sen Harkowiin - vai oliko se Pultava. Nyt en muista, pitäis nähdä kartasta kumpi on lähempänä tai kattoo lentopäiväkirjasta. Mutta Pultaassahan myö oltiin kanssa silloin, joten luulen että mie lensin ensin sinne. Me oltiin sinne ilmotettu, että nyt tullaan - katsos, ei ollut koin hauska laskee saksalaiselle kentälle venäläisellä koneella, missä on punaiset tähdet päällä. Ja kun mie rupesin laskemaan, niin mie näin - haa - kaikki tykistöt oli minnuu vastaan, vaikka oli niillä se tieto. Mutta eihän ne ampuneet. Että kyllä se oli, että jos ne painavat ampumaan niin siinä käypi hölmösti.

No, sitten laskettiin Pultavaan. Siellä maalattiin koko kone keltaiseksi ja saksalaiset merkit päälle. Sieltä lähdettiin hiljalleen Kurskiin. Kurskista tuli mukaan yks kone, se oli muistaakseni kapteeni Siirilä. Kurskissa meillä kävi vielä sillä viisii, että kun myö ollaan lähdetty rullaamaan tulee sinne matalahyökkäys. Ryssiä tulee sillai matalalla. Laskevat hyökkäyskoneissa ja Siirilä jää - oli siinä rullaamassa ja sitten meidän piti seisottaa ja hypätä pois koneista ja niin pois päin. Siirilä koetti vielä kääntää konetta, ja sen pyörät putosivat sellaiseen kuoppaan, siellä kun oli sirpalesuojia. Ja kun se pyörä putosi siihen, niin pyrstö nousi vähän ylös ja löi takaisin seurauksena, että sivuperäsin ei enää liikkunut mihinkään. Katsos sehän tietysti kun perä on yhdestä osasta. Tämä osa perästä ohjaa ja tämä osa on vaan vakaajana, ja kun se katkeaa tuosta, niin runko pikkuisen taipui niin tämä reikä olikin kiinni. No ei mitään, me sitten rullattiin kone taas hallille ja sanottiin saksalaisille, että eiks tätä voisi laittaa? Kattokaa, runko on väärä. No mie sanon, että sahaapas poikki tuosta, yks pala tuosta. -Ei hän ota semmoista vastuuta. No, jos et sie ota semmosta vastuuta, niin mie otan täyven vastuun. Sahataan, katotaan sit miltä se näyttää. Sit se sahas pois semmosen peltipalasen ja sittenhän se pyöri. Mutta se sanoi, että kun te laskette ja laskette pyrstön maahan, niin silloin se menee kiinni ja sitten työ ette voi ohjata konetta. No noo, lasketaan vaan pyöril, ettei lasketa kolmee pistettä, lasketaan kaikille pyörille vasta sitten kun vauhti on pois. Jos se sitten menee lukkoon, menköön, eihän siinä mitään.

No sellaisena sitten Siirilä lensi sen koneen. Orellissa oli yks kone, se oli Brianskin tuolla puola. Se oli pitkä luutnantti jostain, mie en muista sitä, tai vänrikkihän se silloin oli, taisi olla reservin vänrikki. Se otettiin mukaan Orellista ja sitten tultiin Brianskiin.

Brianskissa meillä oli aliupseeriohjaaja, aika pieni mies. En mie tiijä mitä varten ne sen meille otti. Se ol vähän lentänytkin sillä koneella. Ja sitä paitsi sil oli lepposaa hommaa taktiikassa, koneessa oli vakiokierrospotkuri. Toisin sanoen mie voin säätää potkurin kiertämään 2300 kierrosta ja panin mie kaasua paljon tai vähän, niin se koko ajan pyörii. Tietysti mulla oli vähän kaasua, eihän se olisi jaksanut niitä kierroksia pitää, jos lavat olisi olleet tässä kulmassa tai eri kulmassa. Se tietysti kokoajan vaihtoi lapoja (lapakulmia, toim. huom), että kun mie polin vähemmän kaasua, niin se otti vähemmän ilmaa. Ja tätä se kaveri ei tahtonut sitten oikein ymmärtää miten se toimii. Kyllä me koelentokin lennettiin.
Poishan meidän piti sieltä lähteä. Myö sitten startattiin koko roska sieltä, se Junkers ja kaikki. Me ajettiin niin että meillä oli telineet ulkona ja oli ne keltaiset ja saksalaiset merkit ja niin pois päin. Ja lähdettiin tulemaan kotia päin.

Ei sitten paljon keritty kun miulta putos öljyt pois vasemmasta moottorista. Kaikki vek ja se oli sitten selvä. No ei kone oikein pysy ilmassa yhdellä moottorilla ja telineet ulkona. Ei voi lähteä riskeeraamaan, se kulkee niin hiljaa. Me oli sovittu sillä viisii, että jos joku meistä joutuu tekemään pakkolaskun, jos se laskee maastoon niin toiset jatkaa eikä välitä mitään. Siellä voi olla desantteja ja mitä hyvänsä. ei me voida kaikki uhrata sen takia. Mutta jos se laskee lentokentälle, niin toiset laskee kanssa. No mulle sattui niin hyvä tuuri, muut sitä ihmetteli. Tullaan kentälle, Ziimskajan kentälle, vanha ryssäläinen garnisoonipaikka ja mie onnistun laskemaan koneen sinne ehjänä. Ja toiset laski perässä. Mutta tää kaveri, josta mie kerroin, ni se ei niihen kanssa pärjännyt. Se ei saanut laskua vaan veti kuolioon jo ennen laskua. se tuli päillään suoraan eteenpäin. Tähtäri kuoli heti ja tää ohjaaja oli kyllä pikkusen hengissä, mutta se vietiin koneella sairaalaan. Mutta sinne se kuoli. Kk-ampuja, koneen kolmas mies, oli sairaalassa ja se saapui Suomeen parin kolmen viikon päästä, se selvis. Kivistö oli muuten sen ohjaajan nimi.

Mie taas jäin sinne korjaamaan konetta ja toiset starttas seuraavana päivänä pois. Mie jäin yksinäin sen miun vehkeen kanssa korjaamoon. Saatiin se korjattua viimein. Oli sumua ja hirvee ilma koko ajan ei voinut lentää. Odotettiin useita päiviä ja loppujen lopuksi mie kysyin taas aamulla lennonjohdosta, josta sanoivat että ei, täältä ei nyt pääse mutta tuolla kauempana on kyllä vähän parempi ilma. Mie, että mie lähen. Mutta saksalaisten määräysten mukaan ei saa lentää.. Mie sanon, mut juu, mie lähenki nyt suomalaisittain.

Myö startattiin melkoisessa sumussa taivaalle. Mutta sitä ennen mie olin käynyt meteossa. Se oli sanonut mulle, että Wäinäjoen kun tapaat, niin Wäinäjoen uralla on jo kirkkaampaa. Se on siis Riikaan päin, Wäinäjoki laskee Riiasta mereen. Ja mie sit toista tuntia ajoin näkemättä mitään suoraan mittarilla vaan. Toisin sanoen siis  kompassilla. Ei niin kuin nykyään, kun sitä pannaan vaan viivalla ja sen kun pidät siinä, niin sinne vaan! Ei se mitään kohtilentoa ollut. Sen jälkeen kirkastui. No mie laskin sitäkin, että kun mie nyt yksin lähden tässä tällaisella vehkeessä, niin jos mie tapaan mersusakin, niin nehän ensin ampuu a sitten kattoo ketä ne on. Että miun riski on itse asiassa fifti fifti nyt. Kun mie ajan täällä sumussa, niin varmaan kukaan ei ammu ales.

Ja sitte mie pääsin Riikaan ja Riiasta otettiin äkkiä bensaa. Ja sitten Helsinkiin. Helsinkiin tultiin sisään Porkkalasta, Porkkalan kohalla oli se reikä, mistä sai tulla sisään. Ja mie nyt taas pelekäsin - mie en o ilmoittautunut, miul ol radio tyhjänä. Niin kun mie tuun Porkkalaan ja on ryssän kone, niin nehän ampuu. Mutta sattu niin kivasti, että sillon kun mie tulin Riikaan niin mie näin, että Aeron liikennekone lähti Riiasta ja laski Viroon. Ja kun mie äkkiä tankkasin ja läksin, niin se oli just starttaamassa Virosta. Ahaa, mie meinasin, että hyvä on. Mie menen tuon siivellä, niin eiphä ammu.
Sitä Aeron konetta ajoi yks Laitinen. Ja mie sit tuppauvun siihen ihan viereen. Nehän pelekäs tietyst siellä koneessa, että nyt se pirun ryssä ampuu heijät. Mutta eihän siinä tietysti mitään, ne oli kauhuissaan, mie kun pidin siivellään väliä ja lensin heidän siivellään lähellä. Ja päästiin ampumatta kotiin.

-    Mikä sinun sotilasarvosi oli silloin?
Silloin olin luutnantti.

Ukrainan matkaa koskeva haastatteluosuus loppuu...

Antti Platanin matkan aikana kirjoittama muistivihko:
Kysymys lukijoille: mitähän joidenkin lentosuoritusten alla olevat merkinnät, kuten 10.10. alla oleva "-30 200 PL" mahtanevat tarkoittaa?

21.9. klo 22.40
  Lähtö J.kylästä
22.9. klo 7.30 tulo H:ki Royal'ssa
23.9. klo 12.15 Lähtö H:ki
  -""- 14.20 Tulo Riikaan
  Roomassa "Cafe Luna" ja Offiziershein
  [Toim. huom. Hotel und Restaurant Roma, Riga]
24.9. 4.35 Lähtö Riiga
  14.45 Lasku Warsova
  Yö Reichshofissa
  Illalla “Alchambrassa”, Café Club "Adrian", Alkambaa (?) ja Café Wien.

25.9.
  klo 8.00 Lähtö Warsovasta
  10.00 Lasku Minsk
  10.40 Lähtö Minsk
  12.00 Lasku Smolensk
  15.30 Lähtö Smolensk
  16.30 Lasku Brjansk
26.9. DB-22 saapui kentälle
  Illalla Oberstltn. Jens'in luona
  (Flack.)
27.9. klo 12.00 Lähtö Brjansk
  14.20 La Orel (DB-29)
  16.15 Lähtö Orel
  17.00 Lasku Kursk

30.9. 10.10 Lähkö Harkowista.
  11.15 Lasku Krementschukiin koneella
  12.55 Lähtö Krementschukista
  14.35 Lasku Pultava
  16.45 Lähtö Pultava
  17.30 Lasku Harkow
  1.10 Aamulla Harkowin Tiergenterissa
  Illalla oopperassa "Zigeunerbaron" (Straussin ooppera, toim. huom.)

2.10 Ei mitään
3.10 Puh. san. Helsinkiin (Puhelinsanoma Helsinkiin?)
  Illalla kahvilassa 6 kahvia + 8 leivosta
  RM 36,-

4.10 Illalla juhlat ups. kerholla.
  Balettia.
5.10 Ei erikoista.
6.10 9.15 Lähtö Harkowista
  9.55 Lasku Pultava
  12.15 Lähtö Pultavasta
  12.55 Lasku Krementschukiin
  14.25 Lähtö Krementschukista
  15.05 Lasku Pultava
7.10 klo 6.00 Lähdin autolla Krementschukiin, jossa klo 11.30   Kävin Groschlcissa
  Huk. Puvut
  Yö heinäsuovassa.

8.10 Tuli Ju ja toi peräsimen, ei saatu kuntoon.
  Yö heinissä.
9.10. Ju kävi Pultavassa, kova työpäivä
  (Laakeri, ja peräsimen rakentamista).
10.10. Potkurin korjailemista
  klo 14.20 Lähtö Nedogarkista Krementschukiin
  (Toim. huom. Ukrainassa on vain kaksi Nedogarkia, kummatkin sijaisevat lähes vierekkäin, 30 km toisistaan. Lähin iso kaupunki on Kremencuk, Pultavaan on matkaa n. 100 km.
  DB-25 lensin (H-200), sen Pultavaan
  klo 1450 La Pultavaan

  Koneen maalausta ja tankkausta klo 18.30 saakka.
  Unkarilaisten vieraana.
11.10 klo 9.30-10.45 1.15
  300 PL DB-25 Partio Kankkunen Pultavaan
  Kursk.
  Klo 14.15 PIti lähteä Brianskiin, mutta DB-24 meni monttuun.
  Runko vioittui. Pitkä odotus kentällä ja auto-harhailu lentokentällä.

12. Olen vaihteen vuoksi taas saanut kunnolla nukkua.
  Illalla korttipeli.
13. Klo 11.40-13.00
  1.20 DB-25 Kursk-Brianski. Koneiden luovutus.
  Tapasin Oblt. Wendelin käski sanoa terve. Maj. V. Narchenskjallille.

16. Aamupäivä starttitalmistelua, huono ilma,
  emme pääse lähtemään. Kuppausta. (?).
  Illalla konsertissa Leipzigin radio-orkesteri meidän
  kunniaksi Sibeliuksen Wals Trist "Margareto" (?)
  soitti Ave Marian" ja sitten "Babi" punaviiniä Karinalle.

17. Klo 10.00-14.00 Schetjinskiaja-Riika.
  400 PL Nieminen, Partio, Kankkunen.
  15.00-1650 Riika-Helsinki 500.

21. klo 11.25-12.20
  55 600 Partio Kankkunen Hki-Kuorevesi

1) Provis Mäkimattia vastap. 4 kerros Metsä-liitto (osoite)
2) Rouva lehtinen, sama talo.

Oblt. Knietzsch
Hptm. Frank
L23 133
Lg. Pa Breslau

Feldw. J. Drexter
Greveniin Westfeiden
Litzmannstr. 3

Finnischnen Luftattasche
Major Helenius
Berlin
Attachegruppe

Paluulennosta päivämäärät ja lentokorkeudet:

10.10.1942 - 17.10.1942. Luutn. Platan on hakemassa sotasaalislentokoneita Etelä-Venäjältä. Kone DB-3f-tyyppiä, tunnukseltaan DF-25.

Matka Aeron Junkers-koneella (14 hengen kone), lähdetty ilmeisesti 5.-7.10.
Lyhyt versio: 10.10.1942- 17.10.1942 DB 25 Matkalento Krementschuk. Nedokark-Pultava-Kursk-Brijansk-Sjetsinskaja-Riika, matkalento Riika-Helsinki, matkalento Helsinki-Kuorevesi.

Pitkä versio: paluulähtö 10.10. klo 14,20 Krementschukista, tulo Pultavaan 14,50 lentokorkeus 200 m. 11.10. lähtö klo 9,30 Pultavasta ja tulo klo 10,45 Kurskiin, lentokorkeus 300 m, mukana mek. Partio ja kers. Kankkunen. Lähtö Kurskista 13.10. klo 11,40, tulo Brijanskiin klo 13,00, lentokorkeus 300 m. Lähtö Brijanskista 14.10. klo 10,00 ja tulo Sjetsinskajaan klo 10,35, lentokorkeus 200 m. Lähtö Sjetsinskajasta 17.10 klo 10,00 ja tulo Riikaan klo 14,00, lentokorkeus 400 m, mukaan otettiin luutnantti Nieminen. Lähtö Riiasta 17.10. klo 15,00 ja tulo Suomeen 16,50, lentokorkeus 500 m. Lähtö Helsingistä 21.10. klo 11,25 ja tulo Kuorevedelle klo 12,20, lentokorkeus 600 m, mukana mek. Partio ja kers. Kankkunen.

Bescheinigung 17.10.1942

Toimipaikka L 24717 LGP Posen - O.U. 17.10.1942 Lennonjohto Todistus Tämä sotasaaliskone mallia DB 3, tunnukseltaan DB 25 on Suomen Ilmavoimien omaisuutta. Lokikirjaa ei ole. Kone siirretään Seschtschinkajasta Helsinkiin Riian kautta. vt. lennonjohtaja [leimasta ei saa muuta selvää kuin että se on lennonjohdon leima ja numerot 6 31/XII]

Lähtöpaikkakunta Seschtschinskaja Siirto Riika-Spilveen 17.10.42 dep.. [tarkoittanee lähtöaikaa, jota lappuun ei kuitenkaan ole täytetty] [allekirjoittajan nimestä eikä tehtävästä ("Hj. Ltg." ?) saa selvää, sotilasarvo on kuitenkin alikersantti (obergefreiter)] [leimasta ei saa muuta selvää kuin, että se on lennonjohdon leima ja numerot 6 31/XII] Laskeutuminen Riika-Spilveen 17.10.42 kello 13.50 [allekirjoituksesta ei saa selvää] ja Helsinki 17.10.42 [sama henkilö on allekirjoittanut laskut sekä Riikaan että Helsinkiin ja laskut on vahvistettu samalla leimalla "…kommandatur Lennonjohto Riika-Spilve" (valitettavasti leiman koko tekstistä ei saa selvää kuvaa suurentamallakaan) eli lappu on siis kirjoitettu valmiiksi Riikassa]

Matkalasku Helsinki-Brjansk 21.9.-17.10.1942, päivätty 19.10.1942.

Reichwetterdienst 1942

No 015 Valtakunnan sääpalvelu Kirjoittakaa selkeästi! Korostakaa riskejä alleviivauksella                        Sääselvitys                        (Säähavaintoaseman nimi tai leima) lennolle Seschtschinskajasta Riikaan lähtö kello 9.36 Selvitys on toimitettu – kirjallisena1) – kaukokirjoittimella – suullisena – puhelimitse 17.11. 1942 kello 9.00 koneelle DB 3                         henkilölle                         kapt                         Platan                         (Lentokoneen merkki)                         (Sotilasarvo)                         (Nimi) [Käsinkirjoituksen epäselvyyden vuoksi olen olettanut lähtöpaikan ja Platanin sotilas­arvon samoiksi kuin muissa dokumenteissa on ilmoitettu, selvityksen antoaika on myös kirjoitettu hyvin epäselvästi, tuo 9.00 on siis oletus] Lentokone on - ei ole - lennon aikana tavoitettavissa radioitse [oletus F.T. = radio]          (Tarpeeton yliviivataan!)               1)                Kirjallisen selvityksen yhteydessä tehkää                                        samanaikaisesti läpilyöntikopio Ennuste voimassa kello 10.15 asti.        (Yksityiskohtaiset tiedot odotettavissa olevasta                         säästä lentoreitin varrella ja määränpäässä;                         ohjeet lennon suorittamiseksi) [Hupaisaa huumoria tuo yllä oleva kehoitus “Kirjoittakaa selkeästi”, sillä tämän lapun täyttäjä on tehnyt juuri päinvastoin eli kirjoittanut sellaista aallokkoa, ettei siitä erota kuin pari yksittäistä sanaa. Lukijat voivat toki yrittää auttaa.]   ………………………………………………………..täyttyvät. ………………………………………………………………… …………………………………………….300 m…………… …………………………ovat 300 – 500 m maan pinnasta ……………………………Riika…………………………… ………………………………………………………………… 3 – 5 km…….........10 – 20 km……………………………… 2 km QFE: Seschtschinskaja : kello 9.15 : 972 mb _____________ : kello ____ : ____ mb             Lähtöasema      Ennuste määräasemalle Ohjaaja jolla on vähemmän kuin kaksi vuotta lentokokemusta väliaikastodistuksen A saannista kehoitetaan – ei kehoiteta – luopumaan lennosta. Ohjaaja jolla ei ole sokkolentokelpuutusta – kehoitetaan – ei kehoiteta – luopumaan lennosta. (Tarpeeton yliviivataan!)             Ylätuuli Paikkakunta                        Kellonaika                        300 m                        400 m                        Suunta asteissa,                         nopeus km/t                         70° / 30-40 km  [?]                        Korkeustiedot                         [?] [?] 330° [?] [?]                        NN:n yläpuolisina Säätiedotus määränpäänä olevalle kentälle:   [?] kello 8.00   Seschtschinskaja kello 8.00   Sää Näkyvyys m Alimmat pilvet Kokonaispilvisyys (kymmenys­osina) Maatuuli Suunta km/t pyörteellisyys Laji Korkeus maasta metreissä Määrä (kymmenys­osina)   [?]   [?]   [?]   [?]   [?]   [?]   300-500   300-500   [?]          7/10   [?]   8/10   [?]   SW 5 Selvitys toimitettiin – kaukokirjoittimella – puhelimitse –                        Aurinko toimitettu edelleen – vastaanotettu toimitettavaksi                         Nousuaika   Paikka__ kello__                         Laskuaika vast. ottaja V. Platan                        kello____ (Allekirjoitus)                        Hämärä                         Alkaa     Paikka__ kello__                         Päättyy                         (Pilvettömällä taivaalla)                         (Vastaavan meteorologin allekirjoitus tai nimi)

Unterfuchungszeugnis 03.05.1944 Tutkimuspaikka 3/VI Neuruppen 3.5.1944 Yönäkökyvyn tutkimustodistus Valentin Platan synt. 1.4.11 München (Etu- ja sukunimi) Sotilasarvo: Kapteeni F.F. Yksikkö Suomen Ilmavoimat (Suomen Lähetystö [ei saa selvää] Neuruppen) Silmätutkimus: Suorituskyky oikea 6/5 p vasen 6/5 p Tarkkuus oikea….. vasen….. Tarvittavat silmälasit…... Silmätutkimuksen muut tulokset….. Nyktometri: 2 min 0,4 loppuarvo 0,4 Suora häikäisy 0,6 Radiumadaptometri hyvä Kokonaisarvio erittäin hyvä (Esikuntapäällikön allekirjoitus) [näistä arvonimistä ei oikein tiedä, esikuntapäällikkö ei varmasti ole oikein, koska sen edessä on “U.” joka viitannee alemman tason henkilöön (Unter). Todennäköisesti siis joku alempi kiho] Esikuntalääkäri [leima] [Huom 1: Paikkakunta lienee Neuruppen, nimestä en täydellä varmuudella saanut selvää, mutta sen niminen paikkakunta Saksasta löytyy] [Huom 2: nyktometri ja radiumadaptometri ovat hämäränäkökyvyn tutkinnassa käytettäviä mittalaitteita]

Wetterwarte Riga-Spilve 17.10.1942 Säähavaintoasema Riika-Spilve 17.10. Selvitys lennolle Riiasta Helsinkiin koneelle DB 3, ylil Platan Lähtö kello 15.00 Lähtöaika: kello 15.15 Hajanaisia kuuropilviä 500 metriä maanpinnasta , näkyvyys 20 – 50 km, yksittäisiä heikkoja sadekuuroja Ylätuuli: 300 metrissä 310/45 puuskainen Sääminimit täyttyvät M. v. D.

Valokuvia Antti Platanin albumista