Pikahakemisto: [ Antti Ilmari "Pitkä-Jim" Joensuu | Saatesanat]

Kuvat C.E. Bruun via Göran Bruun.

Lisätietoja "Pitkästä-Jimistä" löytyy muun muassa tästä artikkelista: Luutnantti Antti Ilmari "Pitkä-Jim" Joensuu.

Joensuu päivystämässä FA:n siivellä Vitelessä elo/syyskuussa 1941.

Res.alikersantti Ilmari Joensuu on lentänyt 4 t 10 min tammikuussa 1940.

Kivisen lentue siirrettiin Värtsilään suojaamaan kuljetuksia Joensuusta.

Hän oli lennolla luutnantti Kalmbergin kanssa. Tapasivat 8 kpl SB-2 konetta. Nousi 2000 metriin ja hyökkäsi oikalla olevaa konetta vastaan, takaa alhaalta. Muut koneet vetäytyivät taakse. Ampui sen jälkeen vasempaa konetta. Molemmat alkoivat savuamaan.

Suuri määrä venäläisiä hävittäjiä ilmaantui tukikohtamme ylle ja omat koneet nousivat vastaan.
Joensuu: "Viholliskoneet hyökkäsivät edestä alhaalta. Painoin vastaan ja ammuin, jonka jälkeen käännyin ja pääsin taakse kaartotappelussa. Pystyin ampumaan monta sarjaa, jonka seurauksena venäläisen moottori alkoi savuamaan ja kone joutui syöksyyn. Kone syöksyi klo 14.34 Havuvaaraan, 400 metriä itään Asikaisen talosta
palaen metsään.  Patruunankulutus oli 350 kpl."

Lentue siirtyi takaisin Mensuvaaraan.

Joensuu: "Kohtasimme 15 DB-3 konetta, jotka lensivät kolmessa muodostelmassa. Kun yksi kone ohitti minut sain ammuttua ja oikea moottori alkoi savuta. Tuominen näki koneen."
Kivinen: "Rannikolta nähtiin koneen tekevän laskun Laatokkaan." Lentue lensi Kurkijoelta.

Joensuu: "9 R-5, 1 ½ -siipisiä kaksipaikkaisia koneita klo 16.50.    Lensin luutn. Tevän kanssa ja tein 6-7 hyökkäystä. Ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen yksi kone poistui savuten. Ammuin viittä eri konetta kun sain räjähtävän ammuksen laskulaippaan joka tuli ulos ja minun oli keskeytettävä, sillä myös kk:t epäkunnossa. Näin vielä Tevän hyökkäävän. Kaksi savuavaa konetta alapuolella. Tevän kone joutui pystysyöksyyn ja hajosi palasiksi n 300-400 metrin korkeudella, Tevän yrittäessä oikaisua. Koneessani kolme räjähtävän ammuksen reikää."

Torstai, "musta" päivä. Ensimmäisellä lennolla res.alikersantti Pentti Vihtori Kosola ammuttiin alas kotimatkalla. (Ampuja ilmeisesti luutn V. G. Masitj) Kosola yritti hypätä mutta laskuvarjo ei ehtinyt avautua. Kone, GL-269 tuhoutui.

Ensimmäisen ja toisen lentueen vastoinkäymiset jatkuivat. Ilmahälytys ilmoitti 40 konetta etelästä, jolloin LLv 24 piti niitä pommikoneina. Oli tarkoitus että GL-koneet starttaavat ensin ollakseen LLv 24:n Fokker D XXI koneiden suojana, mutta ne starttasivat ilmoittamatta. Kun koneet tapasivat vihollisen niin ilmeni että olivat hävittäjiä ja Fokkerit kutsuttiin kotiin. Kaikki muut paitsi luutn Tatu Huhanantti noudattivat käskyä. Huhanantti törmäsi yhteen I-153:n kanssa ja molemmat ohjaajat saivat surmansa. Tämän jälkeen Gladiaattorit hälytettiin. Startissa vihollinen hyökkäsi kimppuun. Neljä GL-konetta ehti ilmaan. Kers Väinö Olavi Lilja sai polttoainetankkiin reiän ja ehti hypätä kasvot pahoin palaneina. Tanskalaisen luutnantti Poul Christensenin kone syttyi tuleen ja hän hyppäsi selviytyen hengissä. Luutn Erkki Halme sai osuman päähän ja kuoli välittömästi, kone tuhoutui. Toisen tanskalaisen, luutn Carl Kristensenin kone syöksyi jään läpi ja hän sai surmansa.
Res.vääpeli Jussi Tolkki pystyi heti startin jäkeen ampumaan vihollista mutta aseet eivät toimineet. Hän yritti laskua mutta vihollinen ampui koneen tuleen. Kun hän seisten yritti laskea, kone löi ympäri ja paloi romuksi.
Itse hän lensi ulos koneesta ja käveli maihin jäältä.
Ensin startanneista, kersantti Sulo Suikkanen ampui alas yhden I-16 koneen. Yksi I-153 löytyi myöhemmin metsästä.
Tulos: Kaksi venäläistä konetta tuhottu. Yksi Fokker ja viisi Gladiaattoria tuhottu. Suurin tappio talvisodan aikana.

Joensuu lensi myös seuraavilla Gladiaattoreilla:
GL-263:lla sota- ja partiolentoja 12.2 ja 15.2.1940.
GL-261:lla sotalentoja 18.2.1940.
Gladiaattorit luovutettiin LeR 1:lle.
Ohjaajat lähtivät Uttiin, joka oli saanut Fiat G.50 -hävittäjäkoneita.

Joensuun ensimmäinen lento Fiatilla:
07.3.1940 klo 15.30, 40 min FA-2:lla
Tärkein tapahtuma välirauhan aikana oli että Joensuu ylennettiin kersantiksi kesällä 1940. Hän suoritti myös ylioppilastutkinnon.
Laivue siirtyi Joroisiin, Varkauden lähelle toukokuussa 1940 ja oli siellä jatkosotaan asti, joka alkoi 25.6.1941.
Komentajana oli majuri Jean William Raoul Harju-Jeanty.
1.lentue luutnantti Mikko Linkola.
2.lentue kapteeni Ensio Kivinen.
3.lentue luutnantti Urho Nieminen.

Joensuu kuului Kivisen lentueeseen.
Sota alkoi ilman ennakkovaroitusta 25.6.1941 keskellä päivää. 15 SB-2bis -pommikonetta lähestyi Joroista. Meidän koneet hälytettiin ja vihollinen pommitti kenttää viimeisten Fiattien startatessa. Tuloksena oli että 13 pommikonetta ammuttiin alas, mutta venäläiset myöntävät vain 9 kappaletta, siis niistä jotka tulivat Hirvakselta. Karjalan kannaksen yksiköt eivät ole kommentoineet tapahtumaa.

Taisteluraportti:
Ilmari Joensuu, kersantti
Startti FA-31:lla klo 11.55, lasku 12.05
Paikka: Joroisselkä 1000 m
Suoritus: Taistelu alkoi Joroisselän länsipuolella. Silloin näin hävittäjän viholliskoneen perässä. Aluksi en aikonut mennä mukaan taisteluun, sillä moottori roiskutti öljyä tuulilasiin ja turvavyöt olivat auki. Lähdin kuitenkin mukaan ja ammuin paria konetta 50 metrin etäisyydeltä lähellä Tappovirtaa ilman näkyviä tuloksia. Tähtääminen oli mahdotonta öljyn takia. Kotimatkalla laskin pudotettujen koneiden savuja ja niitä oli kahdeksan. Näin yhden koneen putoavan Haapaveteen, pari konetta paloi Savonlinnan rautatielinjan länsipuolella.

28.6.1941 siirrettiin 2./LLv 26 Kivinen Rantasalmen kentälle n. 40 km etelään. Lentue siirrettiin edelleen 6.7.1941 Joensuun hiekkarannoille jossa muu osa laivueesta jo oli. Pyhäjärven vedenpinta oli kaksi metriä normaalia alempana joten kova hiekkapohja, joka oli kuiva, kesti jopa Blenheim-pommikoneet.

2. lentueen ohjaajia FA-35:n edessä Lunkulassa elokuussa 1941. Vasemmalta alik. K. Alakoski, kers. I. Joensuu, ltn. L. Hämäläinen ja ylik. S. Saukkonen

Joensuun tyylinäyte narulla.

1944

Laivueen papereissa 1.5.1944 Joensuu löytyy 13 luutnantin joukosta.
28.4.1944 komennettiin Joensuu lentokonetehtaalle koelentämään uutta Myrsky-hävittäjää, josta oli tarkoitus tulla laivueen uusi konetyyppi. Kuitenkin saatiin vanhat Brewster-koneet kun LLv 24 sai Messerschmitt-koneet.

27.6.1944 Joensuu siirtyi HeLeLv 34:n palvelukseen ja lensi MT-koneilla sodan loppuun saamatta tililleen lisää voittoja. Joensuu sai sodan aikana viisi ilmavoittoa 100 sotalennolla. Hän erosi ilmavoimien palveluksesta 8.11.1948.

Kun Aero Oy taas sai lentää sodan jälkeen, Joensuu sai paikan yhtiössä. Hän sai lentää yhtiössä, kunnes humalainen mekaanikko varasti koneen ja rullasi yhtenä iltana Porin kentällä radalta ja kone meni nokilleen. Kapteeni sai potkut. (Jos muistan asian oikein)
Tämän jälkeen hän lensi kapteenina Finlantic-yhtiön kaukolennoilla.
Ollessaan 8.11.1963 matkustajana Finnairin DC-3, OH-LCA koneessa, kone syöksyi maahan huonossa säässä Maarianhaminassa ja hän sai surmansa. Joensuu oli ohjaamossa ja kysymys on, oliko hän syynä että nuori kapteeni yritti laskua? Sitä emme koskaan saa tietää.
Joensuu osallistui Suomen Ilmailuliiton "Sirkuslennoille" ympäri maakuntaa. Hän näytteli sirkuspelleä joka oli varastavinaan koneen, tavallisesti Letov Smolik, ja lensi mitä hurjapäisimpiä ympyröitä kentän ympäri. Sen lisäksi hän hinasi purjekoneita ym. Hän oli hyvin pidetty mies. Kunnia hänen muistolleen!